Kotihoidontuki on työllisyyden jarru

Politiikan ihmeellisessä maailmassa on puhuttu paljon siitä, miten huoltosuhde Suomessa vie meitä koko ajan enemmän ja enemmän siihen suuntaan, että maksajia on vähenevissä määrin. Yksi syy tälle on alati pienenevä määrä syntyviä lapsia. Tämä on täysin aiheellinen huoli ja asialle on tehtävä jotakin, vastaus ei kuitenkaan ole surullisen kuuluisat synnytystalkoot.

Nuorena naisena olen kuitenkin syntyvyyden sijaan enemmän huolissani siitä, mitä tapahtuu kun perheeseen syntyy lapsi. Suomessa kotinhoidontuki on tietyllä tavalla kaunis ajatus, jolla voi olla kuitenkin hyvinkin tuhoisat seuraukset etenkin äitien työllisyyden kannalta. Kelan tilastollinen vuosiraportti kertoo karua kieltä siitä, miten kotihoidontukea saavissa perheissä sukupuolten väliset erot näkyvät.

Olen suuri yksilön vapauden ystävä. Jokainen perhe varmasti itse tietää, miten olisi järkevintä järjestää lastenhoito ennen kuin lapsi täyttää kolme vuotta. Mutta kun kyse on julkisista varoista, joilla tuetaan lähtökohtaisesti naisten kotiin jäämistä, en voi olla väläyttämättä ilmoille ajatusta siitä, että kotihoidon tuki olisi aika kuopata. Tilalle täytyy keksiä malli, joka ei kannustaisi etenkin äitejä jäämään kotiin pitkiksi ajoiksi.

Ketään ei pakoteta kotiin lapsen kanssa, mutta 2000-luvulla olisi aiheellista, että molemmat vanhemmat ottaisivat vastuuta lapsen hoidosta ennen kuin lapsi on valmis siirtymään varhaiskasvatuksen piiriin. Elinkeinoelämän Keskusliitto EK on heittänyt ilmoille ajatuksen 7 kk +6 kk /18 kk –mallista, jossa lyhykäisyydessään äidille olisi varattu yksi kuukausi ennen lapsen syntymää ja sen jälkeen 6 kuukautta syntymän jälkeen samalla kun toiselle vanhemmalle on varattu 6 kuukautta vanhempainvapaata. Vanhempainvapaat olisi pidettävä ennen kuin lapsi on 18 kuukauden ikäinen. Tämä malli ei pakottaisi ketään kotiin, mutta kannustaisi myös suurempaa osaa isistä kotiin lapsen kanssa.

Jos perheeseen syntyy useampi lapsi muutaman vuoden sisään, voi olla, että äiti on kotona kotihoidontuella monta vuotta. Työelämä muuttuu jatkuvasti ja monen vuoden poissaolo työelämästä voi olla tuhoisaa äidin työllisyydelle. Sen lisäksi, että äidin työllisyystilanne voi huonontua merkittävästi näiden vuosien aikana, on hyvä muistaa myös se, että tällä hetkellä ne lapset, jotka hyötyisivät eniten varhaiskasvatuksesta, eivät päädy sen piiriin, sillä perheelle voi usein olla edullisempaa pitää toinen vanhemmista kotona lasten kanssa.

Tällä vaalikaudella etenkin Kokoomus olisi halunnut ajaa perhevapaauudistuksen maaliin, mutta muut, kaavoihin kangistuneet hallituspuolueet toimivat työllisyyden jarruina ja halusivat pitää kiinni siitä, miltä malli nykyisellään näyttää. Ensi vaalikaudella on oltava rohkeutta tehdä niitä päätöksiä, jotka hyödyttävät niin kotihoidontukea tällä hetkellä käyttävää vanhempaa kuin myös lapsia, jotka kotiin jäämisen sijaan ottaisivat osaa varhaiskasvatukseen.

(Perhevapaauudistus on valtava kokonaisuus, josta voisi kirjoittaa monen sivun mittaisia tekstejä ja siksi tästä syystä en käsitellyt tekstissä esimerkiksi adoptiovanhempia, yksinhuoltajia tai muita perhemalleja.)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.