Ylijäämä on seurausta vastuullisesta taloudenpidosta

Helsingin kaupungin ylijäämä on puhututtanut parin viimeisen päivän aikana. Ylijäämää on lähes 500 miljoonaa euroa. Tulos on siis 234 miljoonaa parempi, kuin mitä talousarviossa arveltiin. Tälle on luonteva selitys: kaupungin taloutta on hoidettu vastuullisesti kokoomuslaisen politiikan avulla jo pidempään. Sen lisäksi valtio on jakanut tukia kunnille koronasta selviämiseen. Siksi ylijäämä ei ole mikään suuri yllätys tai amerikantemppu.

Vasemmistopuolueet, mukaan lukien vihreät, ovat nyt kertoneet aktiivisesti, mihin rahat tulee laittaa. Olen itsekin sitä mieltä, että ylijäämän osalta on hyvä tarkastella, josko rahoja voisi kohdentaa kaupunkilaisten hyvinvointiin, etenkin kasvatuksen ja koulutuksen alalle. Yhtenä kohteena tulisi olla oppimisvajeen täyttäminen ja koronan aiheuttaman henkisen velan korjaaminen. Ylijäämää ei kuitenkaan voi tuosta noin vain lähteä laittamaan sinne tai tänne, sillä vasemmistohallitus on pitänyt huolen siitä, että tulevina vuosina Helsingin talous on kovilla. Sen lisäksi koronapandemian vaikutukset tulevat olemaan keskuudessamme vielä pitkään.

Aluksi on hyvä huomioida se, että elokuusta 2021 alkaen astuu voimaan laki, joka pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että maksuton toinen aste toteutetaan. Pelkästään materiaalikustannuksiin on arvioitu Helsingin kaupungin osalta menevän vuosittain 19 miljoonaa euroa, joka vastaa käytännössä viiden helsinkiläisen lukion vuosibudjettia. Jokainen voi siis omassa päässään laskea, miten paljon tämä uudistuksen toteuttaminen vie rahaa ylijäämästä, jota on saatu aikaiseksi vastuullisella talouspolitiikalla. Tämän kaiken lisäksi koulumatkat tullaan korvaamaan, mikä tarkoittaa lisäpainetta Helsingin koulujen resurssointiin, kun myös lähikunnista tulevat valitsevat helsinkiläiskoulut.

En missään nimessä vastusta panostuksia koulutukseen, päin vastoin. Oppivelvollisuuden nosto on kuitenkin suora tulonsiirto keski- ja hyvätuloisilta keski- ja hyvätuloisille, sillä materiaalikustannuksiin tukea on ilmoittanut tarvitsevansa 35 prosenttia toisen asteen opiskelijoista. On vieläkin vaikea ymmärtää, miksi tukea ei kohdenneta näille henkilöille materiaalien sijaan. Olen myös huolissani siitä, mitä tämä tarkoittaa koulutuksen laadun ja kurssitarjonnan kannalta. Kirjoitin tästä blogiini jo reilut kaksi vuotta sitten.

Toinen suuri kuluerä, joka tulee haukkaamaan osan Helsingin kaupungin talousarviosta, on sekä hallituksen sosiaali- ja terveysuudistus että maakuntauudistus, joka tulee toimimaan tulonsiirtoautomaattina suurilta kaupungeilta pienille kunnille. Jotta helsinkiläisten palvelut voidaan taata jatkossakin, on tälle varattava rahaa aiempaa enemmän. Uudistuksessa ollaan siirtämässä 12,63 prosenttiyksikön verran kuntien verotuloista sote-maakuntien rahoitukseen. 

Tämä tarkoittaa siis sitä, että Helsingin 18 prosentista jäljelle jää 5,37 prosenttia. Tämä on se määrä verotuloja, joilla tulee siis tarjota kuntalaisille kaikki muut, paitsi sosiaali- ja terveyspalvelut. Käytännössä siis tämä tarkoittaa kaikkea varhaiskasvatuksesta toisen asteen kustannuksiin, kulttuuritoimintaan, harrastusmahdollisuuksiin ja teiden ylläpitämiseen. Samalla kaupunkia pitäisi kehittää ja luoda entistä paremmat edellytykset elää, yrittää ja työskennellä. Aika vaativa yhtälö, ainakin kauppatieteilijän näkökulmasta. Veronkorotusten väläyttäminen ei ole myöskään kestävä ratkaisu, sillä jokainen veronkorotus on pois helsinkiläisten kukkaroista.

Viimeiseksi on myös hyvä todeta se, että koronapandemian vaikutukset kaupungin talouteen eivät pääty vuoteen 2021, vaikka valtion tuet eivät jatkuisi tämän vuoden jälkeen. Moni yritys on sellaisessa tilanteessa, että toimintaa ei voida jatkaa. Rahaa menee terveydenhuollon kustannuksiin ja investointikyky heikkenee.

Onkin siis hyvä huomioida, että kun kuntavaalien kampanjatohinassa korostetaan Helsingin kaupungin ylijäämää ja luvataan jakaa se eri kohteisiin, ei tule unohtaa, mitä vasemmistohallitus on kaikessa viisaudessaan päättänyt kuntien talouden päänmenoksi. Kuntapolitiikassakin keskeistä on se, että yhteisiä varoja käytetään vastuullisesti. On vastuutonta luvata kohdentaa varoja sinne, tänne ja tuonne, jos ei osaa ottaa huomioon niitä valtavia muutoksia, jotka kuntakenttään kohdistuvat lähivuosina. Siksi vasemmistopuolueidenkin on tarkasteltava, mitä kaikkea he lupaavat kustantaa kaupungin ylijäämällä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.