Oodi yrittäjyydelle

Tänään vietetään yrittäjän päivää. Jokainen yrittäjä on juhlapäivänsä ansainnut.

Kuten monena muunakin päivänä, tänäänkin selasin Twitteriä. Kiinnostukseni heräsi erityisesti silloin, kun mielipidevaikuttaja Suvi Auvinen julisti, että tarvitaan asioita, jotka muuttaa maailmaa ja luo hyvinvointia, eikä yrittäjyyttä tarvita yhtään mihinkään. Suvi on täysin oikeassa siinä, että tarvitaan asioita, jotka muuttavat maailmaa ja luovat hyvinvointia, mutta siitä olen täysin eri mieltä, ettei yrittäjyyttä tarvittaisi. Sitä nimenomaan tarvitaan, etenkin näiden kahden edellä mainitun hyvän tavoitteen saavuttamiseksi. 

Olen kasvanut yrittäjäperheessä, jossa on opetettu alusta alkaen se, että ahkeruus palkitaan. Kun on katsonut, miten omat vanhemmat painavat pitkää päivää koko vuoden ympäri, voi vaan nostaa hattua. Niin heille, kuin kaikille muillekin yrittäjille.

Ennen Helsinkiin muuttoa olin työskennellyt muutamassa eri yrityksessä, lähinnä kesätöiden merkeissä. Jo silloin olin valtavan iloinen siitä, että työnantajani antoivat minulle mahdollisuuden tienata omat rahani ja näyttää sen, että osaan ja olen hyvä siinä mitä teen. Tämä ei olisi ollut mahdollista, jos yrittäjiä ei olisi ollut.

Omat kesätyöni ovat vain yksi esimerkki monien joukossa, mutta henkilökohtainen kokemus siitä, miten tärkeää on, että meillä on yrityksiä, joissa yrittäjä työllistää itsensä ja useamman muun. Sen lisäksi, että se tuo leivän pöytään, se kehittää ja opettaa ihan valtavasti.

Yritykset muuttavat maailmaa ja luovat hyvinvointia. Siksi yrittäjyyden toimintaedellytysten on oltava kunnossa ja jokaisella tulee olla mahdollisuus tarttua tuumasta toimeen ja ryhtyä yrittäjäksi. Oli yrittäjyys sitten täysipäiväistä tai osa-aikaista palkkatyön ohella.

Kiitos teille kaikille ahkerille, periksiantamattomille sekä rohkeille arjen sankareille. Ja hyvää yrittäjän päivää!

Kyltymätön opiskelijaliike

Suomen Ylioppilaskuntien Liitto SYL julkaisi tänään kannanoton, jossa se kertoo opiskelijoiden olevan Suomen ainoa väestöryhmä, jolla ei ole oikeutta lomaan ja loma-ajan toimeentuloon. Kieltämättä etenkin Helsingissä toimeentulon kannalta on tärkeää työskennellä kesät, jotta syksyllä voi jatkaa täysipainoisesti opintoja, mutta tällainen yleistäminen syö opiskelijaliikkeen uskottavuutta ainakin omissa silmissäni. Etenkin, kun opiskelijana olen pakotettu olemaan kyseisen järjestön jäsen. Kesällä työskentelemisen tarkoitus ei pelkästään ole hankkia rahaa, jolla elää, vaan myös kartuttaa työkokemusta ja kerryttää työelämätaitoja, joita ei koulun penkillä opita.

Suomessa on tarjolla maksuton ja äärettömän laadukas ja maailmallakin arvostettu koulutus. Sen lisäksi jokaiselle opiskelijalle on tarjolla tukea valtiolta samalla, kun opiskelijoiden arkea helpotetaan esimerkiksi todella edullisilla opiskelijalounailla ja muilla opiskelija-alennuksilla. Sen lisäksi kesäisin on mahdollista nostaa tukia, mikäli kesän aikana suorittaa opintoja. Eikö mikään riitä?

Tämänkaltaiset ulostulot ja vaatimukset milloin korotetusta opintorahasta, milloin korkeammasta asumisen tukemisesta, eivät ole aitoa edunvalvontaa. Aitoa edunvalvontaa on se, että opiskelijaliike tekee hartiavoimin töitä sen eteen, että tarjolla on jatkossakin laadukasta opetusta alasta riippumatta ja että opintojen osalta hyödynnetään esimerkiksi sitä, mitä digitalisaatio on tuonut tullessaan. Mikäli kesällä opintojansa edistävien määrää halutaan lisätä, tulisi opiskelijaliikkeen olla eturintamassa ajamassa esimerkiksi alustamallia (mm. Suomen Ekonomit ovat puhuneet tästä), jonka avulla opiskelijat voisivat suorittaa opintoja eri korkeakouluista digitaalisten alustojen kautta.

Jos opintojen edistymistä halutaan nopeuttaa ja samalla keventää tätä niin kutsuttua taakkaa (jota keventämässä on mm. noin kuukauden mittainen joululoma, sekä muita lyhyempiä ja luennottomia pätkiä), tulisi opiskelijaliikkeen olla valittamisen sijaan puolustamassa laajaa tarjontaa. Tästä hyötyy niin opiskelija itse kuin myös valtio, kun korkeakoulutetut saadaan täysipäiväisesti työelämään mahdollisesti nopeammin kuin aiemmin.

Väite siitä, että opiskelijat ovat ainoa ryhmä, jolla ei ole lomarahoja, ei myöskään pidä paikkaansa. Moni yrittäjä joutuu joka vuosi punnitsemaan sitä, voivatko he pitää kuukauden tai edes viikon verran lomaa, sillä tulovirrat voivat pysähtyä kokonaan loman ajaksi. Se voi olla monelle pienyrittäjälle vaikea paikka, kun puntarissa on oma ja perheen toimeentulo tai oma jaksaminen. 

Mitä tulee opiskelijoiden mielenterveyteen ja jaksamisen edistämiseen, tulisi tukiviidakon palvella erilaisia tilanteita paremmin kuin nykyisellään. Tämä teema vaatisi oman blogipostauksensa. Nopeana ratkaisuna tälle väläytän perustiliä, josta mm. Elina Lepomäki on puhunut.