Nuorten vaalikone pettymys ehdokasta etsivälle nuorelle

TL;DR: Allianssin vaalikoneen vastaukset vaatii lihaa luiden päälle. Ja lisää kysymyksiä, jotta erot puolueiden välillä näkyy. Se on ennen kaikkea nuorten etu! 

Ja pidemmin:

Allianssi julkaisi vaalikoneensa tänään. On hieno juttu, että nuorille on erikseen suunnattu vaalikone, jotta voimme lisätä nuorten äänestysaktiivisuutta. Sen sijaan vähemmän hieno juttu on se, että sisältö ontuu. Syy sille on se, että vaalikone ei tuo aidosti esiin eroja eri puoleiden välillä. Kävin esimerkiksi itse täyttämässä vaalikoneen uudelleen ja oman itseni jälkeen minulle ehdotettiin mm. RKP:n, SDP:n, Vasemmistoliiton sekä Feministisen puolueen ehdokkaita minulle sopivimmiksi. Aika laaja spektri eikö? Yritä siinä sitten nuorena löytää itsellesi ehdokas kenties ensimmäisissä vaaleissa, joissa olet äänioikeutettu.

Sen sijaan että kone toisi esille aidosti poliittisia eroavaisuuksia esimerkiksi talous- tai ilmastokysymyksissä, se pyrkii luomaan nuoret vastaan muut -vastakkainasettelua. Se oletko nuorten puolella ei ole mikään oikeisto-vasemmistokysymys.

Alla pari väitettä ja vastaukset. Pidemmät perustelut vastauksille voit lukea Allianssin vaalikoneen ehdokassivultani. Kursiivina sen sijaan pohdintojani kysymyksenasettelusta ja siitä, miten sitä olisi voinut kehittää.

Väite 7: Kunnassa tulee panostaa vähäpäästöiseen liikkumiseen tukemalla autoilun sijaan joukkoliikennettä, pyöräilyä ja kävelyä.

Vastaus: Osittain samaa mieltä

Ymmärrän että kysymyksellä haetaan näkemyseroja niiden välillä, jotka haluavat hillitä ilmastonmuutoksen torjumista, mutta tämä kysymys kattaa aika kapean väylän ilmastonmuutoksen hillintää. Sen sijaan että vaalikoneessa käsiteltäisiin aidosti ja kattavammin ilmastonmuutosta, tässä kysymyksessä pyritään hakemaan vastakkainasettelua autot vs. ilmasto. Ilmastonmuutoksen torjuminen on minulle äärimmäisen tärkeä teema, mutta asiasta keskusteltaessa on tärkeää olla myös mukana ripaus realismia kaupunkilaisten arjessa. Autoilun ideologinen hankaloittaminen ei välttämättä ole oikea ratkaisu. Liikenneratkaisuja tulee katsoa kokonaisuutena.

Väite 9: Kunnan tulee osallistua Pride-viikon sateenkaariliputukseen.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

On toki huomionarvoista että Allianssin kone ei kysy onko samaa sukupuolta olevien avioliitot mielestäni sallittuja toisin kuin vielä muistaakseni Helsingin Sanomien kone kysyi 2019 eduskuntavaaleissa. Toisaalta Pride-liputus yhden viikon ajan on aika pieni tekijä siinä, mitä aidosti pitäisi tehdä, jotta kaupunki olisi jokaiselle turvallinen ja hyvä paikka. Yhdenvertaisuuden edistämisen ei tule olla mikään viikon mittainen trendijuttu tai tykkäämiskysymys vaan ympärivuotinen tärkeä teema, jotta jokainen helsinkiläinen tuntee Helsingin omaksi kaupungikseen.

Väite 12: Kunnan on tuettava nuorten työllistymistä ja sitä tukevia palveluita tarvittaessa muiden väestöryhmien edelle.

Vastaus: Osittain eri mieltä

Yhdenvertaisuuden kannalta väite on erityisen ongelmallinen, sillä yhden ryhmän suosiminen ilman erityistä perustetta on väärin. Työttömyyden edistämistä tarvitaan myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille ja maahanmuuttajille. Ainoastaan nuoret eivät siis kärsi työttömyydestä. Nuorten osalta panoksia on laitettava jo varhaisiin vuosiin ja koulupolun nivelvaiheisiin kuten koulun aloitukseen, peruskoulusta toiselle asteelle siirtyessä sekä toisen asteen loppuessa.

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on luoda mahdollisuuksia sille, että meillä on toimiva elinkeinoelämä ja yrityksiä, jotka voivat luoda työtä ja hyvinvointia yhteiskuntaan. Tämä on parasta tukea kaikkien kuntalaisten työllistämiseksi.

Minne menet kokoomus?

Maito on ollut viime aikoina kovasti tapetilla Oatlyn julkaistua oman #maitomyytit -kirjasensa. Helsingin Kansallisseuran ylläpitämä Bamlaamo julkaisi vastareaktiona uudelleen maitovideonsa, jossa kertovat pitävänsä huolen siitä, että vanhukset ja lapset saavat maitoa niin paljon kuin jaksavat juoda. On kuitenkin vaikea olla samaa mieltä mistään, mitä Bamlaamon tuottaa, sillä asioiden esittäminen vastakkainasettelua luomalla ei herätä mitään positiivisia tuntemuksia. Etenkin kun tieteellinen tutkimus on osoittanut, että ihminen voi hyvin myös olla juomatta lehmänmaitoa.

Se maidosta. Todellisuudessa maitokeskustelu herätti minussa useita ajatuksia siitä, mikä on suhtautumiseni valitsemaani puolueeseen, kokoomukseen. Uskon, etten valitettavasti ole ainoa nuori, liberaali kokoomuslainen, jolle Bamlaamon videosta lähtenyt poliittinen keskustelu on ollut vaikeaa, jopa kiusallista seurattavaa oman puolueidentiteetin näkökulmasta.Tiedostan hyvin että kokoomus on täynnä kaltaisiani uudistusmielisiä ja avoimia toimijoita. On rehellistä myöntää että on olemassa päiviä, jolloin jopa hävettää myöntää olevansa kokoomuslainen. Surullista, eikö?

Puoluetta valitessani liityin kokoomukseen koska uskoin sen aidosti edistävän vastuulliseen markkinatalouteen perustuvaa politiikkaa. Uskon, että tältä osin kokoomus on puolueeni myös tänään. Sama koskee esimerkiksi vapautta: vapautta olla oma itsensä, vapautta toteuttaa itseään ja vapautta elää omannäköistä elämää niin kauan, kuin se ei ole muiden vapaudesta pois. 

En kuitenkaan usko olevani ainoa, jonka mielestä kokoomuksen äänekäs konservatiivisiipi karkoittaa kaltaisiani arvo- ja markkinaliberaaleja kauemmas omasta poliittisesta kodistamme. Siis sitä porukkaa, joka esimerkiksi Helsingissä voisivat kannattaa kokoomuslaista, vastuullista politiikkaa. Ymmärrän hyvin esimerkiksi nuoria naisia, jotka eivät koe kokoomusta omaksi poliittiseksi kodikseen. Itsekin kamppailen toisinaan näiden pohdintojen kanssa.

Uskon siihen, että puoluetta muokataan parhaiten sisältä päin. Jo tällä hetkellä kokoomuksen tavoiteohjelmassa ja periaateohjelmassa on pitkälti sellaisia tavoitteita ja arvoja, jotka voin allekirjoittaa täysin. Kyse on siis lähtökohtaisesti siitä, miten kokoomuslaista politiikkaa tehdään ja millaisia asioita viestinnässämme painotetaan. Tällä viikolla on tuntunut, että äänekkäimmät huutajat ovat pitäneet huolen siitä, että kokoomus näyttää taantuneelta puolueelta, johon en koe kuuluvani. Eikä varmaan moni muukaan. On kuitenkin minun ja muiden liberaalien tehtävä huolehtia siitä, että kokoomus jatkossakin pysyy vapauden, ihmisoikeuksien, vastuullisuuden ja tutkitun tiedon puolesta puhujana. Viesti on kirkastettava ja öyhötykselle ei tule antaa tilaa.

Minun kokoomukseeni mahtuu kaikki sen arvot allekirjoittavat iästä, sukupuolesta tai muista ominaisuuksista riippumatta. Minun kokoomukseni toivottaa tervetulleeksi kaikki ne, jotka kokevat, että vastuullinen markkinatalous on paras keino muuttaa maailmaa. Minun kokoomukseni ei ole puolue, jossa vain yhden profiilin ehdokkaat määrittelevät politiikan suunnan. Se on puolue, jossa jokainen politiikan teosta kiinnostunut saa äänensä kuuluviin.

Minun kokoomukseni on vahva keskustaoikeistolainen puolue, joka huolehtii siitä, että Suomi on menestyvä, kannustava ja vakaa yhteiskunta. Yhteiskunta,  jossa jokaisella on oikeus onnistua ja epäonnistua. Jossa jokaisella on oikeus elää omaa elämäänsä. Jossa juhlitaan erilaisuutta ja sitä, miten paljon hyvää maailmalla on meille antaa ja jossa huolehditaan siitä, että talous voi hyvin. 

Tähän on vielä valtavan pitkä matka. Jotta kokoomus jatkossa puhuttelisi aidosti myös  esimerkiksi meitä nuoria naisia, tarvitaan tähän muutosta. Sitä muutosta haluan olla itse mukana tekemässä.

Ehdolla kuntavaaleissa 2021

Helsingin Kokoomus nimesi minut piirikokouksessaan maanantaina 24.8. kuntavaaliehdokkaaksi. Lähden innolla tavoittelemaan paikkaa Helsingin kaupungin valtuustossa.

Kun muutin Helsinkiin, olin tuore ylioppilas, joka suuntasi suurten unelmien siivittämänä suuren kaupungin sykkeeseen. Välivuoden aikana ehdin rakastua kaupunkiin entistä enemmän. Opiskelupaikan myötä pääsin tutustumaan opiskelutarjontaan, kaupungin kirjastoihin sekä kulttuurirentoihin.

Olen myös nauttinut merimaisemista, kallioista ja metsästä, lukemattomista raitiovaunuajeluista sekä kansainvälisen kaupungin antimista. Helsinki on tarjonnut minulle lukemattomia mahdollisuuksia. Haluan, että mahdollisuuksia on tarjolla myös jatkossa. Ihan jokaiselle.

Tervetuloa mukaan tekemään hauskaa kuntavaalikampanjaa hyvällä porukalla!

#pallohaltuun tilinpäätös

Vaalien jälkeen olen ottanut melko rauhallisesti ja pitkälti keskittynyt itseeni ja opintoihini. Se on ollut varsin virkistävää, vaikka vaalityön tekeminen olikin hauskaa ja opettavaista. Nyt on kuitenkin aika tehdä pienimuotoinen tilinpäätös kampanjan osalta ja sen jälkeen suunnata katse kohti tulevaa.

Ensikertalaisena olen melko tyytyväinen äänisaaliiseni. Tarkastuslaskennan jälkeen lopullinen äänimääräni oli 692 ääntä. Myönnän, että odotin ehkä parempaa menestystä, mutta toisaalta pieni budjetti, pieni (mutta sitäkin ahkerampi) tiimi ja sen lisäksi kokemattomuus juuri oman kampanjan tekemisestä vaikuttivat varmasti asiaan. Sen lisäksi on hyvä muistaa se, että kampanja tehtiin täysin ilman käytössä olevaa autoa. Mitään en tekisi toisin, tekisin vain paremmin. Puutteista on otettu opikseen ja se on osa itsensä ja oman tekemisen kehittämistä.

Uskallan väittää, että sanoma oli hyvä ja että kokoomuksessa ja Helsingissä on nyt ja myös jatkossa kysyntää talous- ja arvoliberaalille politiikalle. Jatkan arvojeni puolesta puhumista myös jatkossa. Vaikka vaalit ovat ohi, voin luvata sen, että vaikuttamistyö jatkuu muodossa tai toisessa. Aika näyttää.

On varmaan sopimatonta ja epätavallista sanoa suomalaisena näin, vaatimattomuus kun usein tuntuu olevan hyve, mutta olen ihan valtavan ylpeä itsestäni. Olen ylpeä itsestäni siksi, että pitkän pohdinnan jälkeen päätin laittaa itseni likoon, että tein oikeastaan kaiken, mitä omilla resursseilla oli tehtävissä ja että uskalsin lähteä mukaan vaalitaistoon kokoomuksen ja Suomen puolesta. Sen lisäksi olen ylpeä itsestäni, kun paneeleihin osallistuessa uskalsin rohkeasti puolustaa omaa mielipidettäni, vaikka se usein tarkoittikin muiden kanssa eri mieltä olemista. Uskokaa pois, se ei ole itsestäänselvyys. Paneelit opettivat minulle valtavan paljon ja sen lisäksi pääsin tutustumaan ihmisiin muista puolueista, joiden kanssa oli helpottavaa jakaa omia kokemuksia kampanjan tekemisestä. Se oli valtavan voimauttavaa.

Kuten jo mainitsin, ei politiikan tekeminen ja vaikuttamistyö tule loppumaan vaan aion jatkossakin olla mukana tavalla tai toisella. Seuraaviin kuntavaaleihin on vähän alle kaksi vuotta, seuraaviin eduskuntavaaleihin neljä. En vielä tiedä, tulenko olemaan ehdolla vai en, mutta se jos jokin on varmaa, että minulla on hyvin aikaa jatkaa itseni kehittämistä ja oppia niin politiikasta kuin myös elämästä. Politiikka on maratonlaji ja aikani ei ollut vielä, mutta en anna sen lannistaa minua. Kokemusta rikkaampana on hyvä jatkaa kohti tulevaa. Kuitenkin 692 helsinkiläistä antoi minulle ainoan äänensä ja olen siitä valtavan kiitollinen.

Lopuksi haluan kiittää kaikkia, jotka tukivat kampanjaa sekä olivat mukana tekemässä sitä. Iso kiitos jokaisesta lahjoituksesta kampanjalle. Ilman niitä, emme olisi voineet tehdä näinkin isoa kampanjaa. Sen lisäksi suuri kiitos jokaiselle, joka jakoi flyereitä, vinkkasi ehdokkuudestani kavereilleen sekä tietenkin niille vahvoille ja uupumattomille työmyyrille, jotka heräsivät kanssani aamuvarhain metroasemille jakamaan ilosanomaa. Kiitos!